Vaikuttamisroolissa

Maaliskuussa 2018 minut kutsuttiin Luonto kaikille -hankkeen seminaariin kertomaan graduni tuloksista sekä kokemuksistani esteettömän luontomatkailun kehittämisestä Australiassa. Kuten jo edellisessä blogikirjoituksessa kirjoitin, käsittelin gradussani liikuntarajoitteisten oululaisten luontoliikunnan ja luontomatkailun kokemuksia, ja opiskelun puitteissa pääsin työharjoitteluun New South Wales National Parks and Wildlife Serviceen. 

Eräopaskoulutuksessa vinkkasin esteettömyydestä ja Luonto kaikille -hankkeesta yrittäjyyden opettaja Jaanalle, joka rohkaisi meitä tuomaan omia ideoita ja osaamista yrittäjyystunneille. Jaana innostui aiheesta heti, ja niinpä Luonto kaikille -hankkeen päällikkö Petri Rissanen sekä yrittäjä ja retkiopas Mika Railo pitivät meille esityksen hankkeen tuloksista ja Railo Outdoors -yrityksen esteettömistä luontomatkailupalveluista.

Luonto kaikille -hanke piti tämän vuoden lokakuussa loppuseminaarin. Yksi seminaarin puhujista oli Kiljavan ammattiopistosta, luontoalan ammattitutkinnon kouluttaja Pasi Juutilainen. Puheessaan Juutilainen kertoi erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnosta ja erityisryhmien opastamisesta luonnossa, joka on yksi eräopaskoulutuksen valinnaisista tutkinto-osista. Juutilainen puhui siitä, että esteettömien palveluiden tuottaminen on käytännössä hyvinvointipalveluiden tuottamista. Hän kertoi, että moni eräopasopiskelija tulee tekemään töitä hyvinvointialalla. Kiljavalla on hänen mukaansa ollut erityisryhmien parissa aika paljon konkreettisia näyttötilanteita, joiden kautta yllä mainitsemani tutkinto-osa suoritetaan. Laadukkuus, turvallisuus ja vastuullisuus ovat nousseet tärkeiksi elementeiksi matkailupalveluiden tuottamisessa, ja Juutilaisen mielestä pitäisi nykypäivänä olla selvää, että palveluntuottajien pitää pystyä tarjoamaan kaikille yhdenvertaisia ja saavutettavia palveluita.

Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnosta ison osan muodostaa yrittäjyysopintokokonaisuus, sillä oletuksena on itsensä työllistäminen koulutuksen jälkeen. Yrittäjyysopintoihin sisältyy luonnollisestikin matkailupalveluiden tuotteistaminen. Eräoppaaksi valmistuneet voivat siis hyvin olla esteettömien matkailupalveluiden tuottajia, mikäli koulutus tarjoaa tarpeellista osaamista ja perusteellista tietoa aiheesta sekä ymmärrystä yhdenvertaisesta luontoliikunnasta. Yrittäjä ja yrittäjäksi aikova miettii varmasti tosi tarkkaan palveluiden turvallisuutta ja pohtii myös sitä, osaako hän varmasti toimia oikein eri kohderyhmien kanssa. Näin ollen erittäin tärkeää on koulutuslaitoksien yhteistyö erilaisten tahojen, kuten vammaisjärjestöjen, kokemusasiantuntijoiden ja Luonto kaikille -hankkeen kaltaisten toimijoiden kanssa. Tällä tavalla ”eräopasopiskelijat eivät saa pelkästään tietoa, kuinka pitäisi tehdä, vaan päästään ihmisten kanssa tekemään asioita käytännössä”, Juutilainen muistutti puheessaan.

Minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta veikkaisin, että erä- ja luonto-opaskoulutuksessa ympäri Suomen harva suorittaa erityisryhmien opastamiseen keskittyvän tutkinto-osan. Suomessa esteettömyydestä luontomatkailussa ei ole aktiivisesti puhuttu, eikä sitä ole systemaattisesti kehitettykään kuin vasta viimeiset viitisen vuotta. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoa tarjoavat koulutuslaitokset ymmärrettävästi panostavat koulutuksessa sellaiseen osaamiseen, jota alueella tarvitaan. Näin ollen esteettömien matkailupalveluiden tuottamisen pitäisi olla yksi alueen strategisista tavoitteista. Sen kautta voidaan mm. tukea paikallisia yrityksiä ja yritystä suunnittelevia tuottamaan esteettömiä kokonaisuuksia ja houkuttelemaan alueelle myös sellaisia asiakasryhmiä, jotka ovat esteettömien palveluiden puuttuessa jääneet paljosta paitsi liikunta- tai muun rajoitteen takia.

Kiljavan opisto kirjoittaa Erä- ja luonto-oppaan koulutus -Facebook-ryhmässään seuraavasti: ”Kiljava-opisto on etujoukoissa sisällyttänyt opetukseen erityisryhmien luontoliikuntaa ja se on saanut opiskelijoilta erinomaista palautetta.” Toivottavasti muutkin koulutuslaitokset seuraavat perässä, sillä pitää muistaa, että noin miljoona suomalaista tarvitsee liikunnan soveltamista joko pysyvästi tai tilapäisesti. Esteettömiä palveluita tarvitsevat lisäksi myös ulkomaalaiset matkailijat, ja Luonto kaikille -hankkeessa onkin tehty yhteistyötä mm. Visit Finlandin kanssa. 

Luonnossa liikkumisen suosio on erityisesti koronan aikana räjähtänyt. Luonnosta on tullut ihmisille irtioton kannalta tärkeä ympäristö. Sitran mukaan yksi megatrendeistä on väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen. Epäilemättä tarvetta ja kysyntää esteettömille matkailupalveluille on. Lisäksi jo olemassa olevista esteettömistä palveluista pitää aktiivisemmin viestiä. Toivotaan, että aiempaa useampi matkailuyritys miettii mahdollisuuksia kehittää ja tarjota matkailupalveluita ja tuotteita yhdenvertaisemmin kaikille asiakassegmenteille. Se on ennen kaikkea vastuullista matkailutoimintaa. Esteettömistä palveluista on lopulta hyötyä kaikille.

Tässä alla on muutama linkki esteettömän luontoliikunnan ja matkailun julkaisuihin, videoihin ja hankkeisiin:

Pasi Juutilaisen puheenvuoro Luonto kaikille -hankkeen päätösseminaarissa. 

Kiljavan opiston erä- ja luonto-opaskoulutuksen erityisryhmien opastamisen teemapäivä 1.10.2020. (video)

Yhdenvertaisuutta luontomatkailuun: Esteettömien ja saavutettavien luontomatkailupalveluiden suunnitteluopas. ”Suunnitteluoppaaseen kootun tiedon ja vinkkien hyödyntäminen edistää yhdenvertaisen luontomatkailun saavutettavuutta, lisää esteettömän luontomatkailun palvelutarjontaa sekä tuo parhaimmillaan myös kilpailuetua luontomatkailualan yrityksille.”

Metsähallitus, Rohkeasti luontoon -hanke (2015–2016) sekä hankkeen loppujulkaisu. 

Metsähallitus, Polku luontoon -hanke (2017–2019) sekä hankkeen loppujulkaisu.

Yksi maailman johtavista esteettömän matkailun tutkijoista on australialainen Simon Darcy. Hänen tutkimuksiaan löytyy esim. Google Scholarista.

LUE MYÖS SEURAAVA POSTAUS

https://navakkaapohjoistuulta.blogspot.com/2020/12/inspiraation-lahde.html