Kotona luonnossa

Oulun kaupungin maahanmuuttajaneuvosto, jonka jäsen olen ollut vuodesta 2015, järjesti syyskuussa luontokotoutumisseminaarin. Seminaarin tavoite oli tuoda yhteen luontokotoutumisen parissa ympäri Suomen työskenteleviä kotoutumistyöntekijöitä, tutkijoita, päättäjiä, järjestöjä ja muita organisaatioita, joiden toiminta on tukenut kotoutumista. Etänä järjestettyyn seminaariin osallistui parhaimmillaan noin 50 henkilöä, joka on erittäin hieno luku. Uusia kotoutumiskeinoja ollaan etsimässä jatkuvasti, ja luonto näyttää olevan aiempaa tärkeämpi kotoutumisareena. Seminaarissa kuultiin monia erilaisia puheenvuoroja, joissa esiteltiin sekä tutkimusta että käytännön esimerkkejä luontokotoutumistoiminnasta. 

Luonnon hyödyntäminen kotoutumisessa -seminaarin ohjelma

Suomeen muuttamisen jälkeen osallistuin kotoutumiskoulutukseen. Oli vuosi 2009. Koulutuksen ydin oli suomen kielen oppiminen, ja teimme koulutuksen yhteydessä myös pari luontoretkeä. Muutama vuosi koulutuksen jälkeen sain kuulla, että luontoa alettiin aktiivisemmin miettimään kotoutumisen yhteydessä. Tämä liittyi vahvasti keskusteluun luonnon positiivisista terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, joista onkin viimeisten vuosien aikana tehty lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä. Maahanmuutostakin on puhuttu paljon. Eri kulttuuritaustaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien hyvinvoinnin parantaminen sekä yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttävät, että kaikille on mm. turvattava myös samanlainen mahdollisuus liikkua luonnossa. Kotoutumisprosessin läpikäynti sekä ulkoilmahenkisyyteni yhdistyivät luontevasti kiinnostukseksi luontolähtöisiä kotoutumisratkaisuja kohtaan. Vuonna 2016 eri tahojen yhteinen tahto yhdistyi ESIKOTO-hankkeeksi. Metsähallituksen luontopalvelut oli mukana hankkeessa. Hain sinne töihin ja pääsin muutamaksi vuodeksi tekemään luontokotoutumisen kehittämistyötä mainitsemassa hankkeessa. Myöhemmin tein myös vapaaehtoistyötä luontokotoutumisen parissa Toimarit-partiolipukunnan sekä Oulun vastaanottokeskuksen kanssa. 

Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat selvät, ja niin suomalaiset kuin myös Suomeen muualta muuttaneet voivat hyötyä luonnossa liikkumisesta monipuolisesti. Hyötyjä erityisesti maahanmuuttajille on tutkittu tieteellisesti (esim. Gentin et al 2019). Luonto voi esimerkiksi lisätä psykologista hyvinvointia ja elvyttää stressistä sekä mahdollistaa tunteen vapaudesta ja siitä, että voi olla oma itsensä. Luonnossa oleminen on keino oppia kulttuurisia käyttäytymiskoodeja, normeja ja perinteitä, luonto toimii sosiaalisena kanssakäymisen tilana ja välineenä, luontoon tutustumisen kautta tapahtuu uuteen paikkaan kiinnittyminen ja kodin tunto voi kasvaa. Kiinnittyminen uuteen paikaan voi laukaista halun suojella omaa elinympäristöä ja luontoa. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä luontokotoutumisen vaikutuksista.

Luontokotoutuminen sisältää laajan spektrin aktiviteetteja, joiden yhteisiä tekijöitä ovat luonnossa liikkuminen sekä luonnosta ja paikallisesta (luonto)kulttuurista oppiminen. Missä ja miten luontokotoutumista sitten tapahtuu? Luontokotoutuminen ei ole mitenkään uusia asia. Toiminta luonnossa, jolla edistetään muualta muuttaneiden kotoutumista, on nyt vain saanut nimen ja määritelmän. Itseasiassa termejä käytetään useampia, kuten luontolähtöinen kotoutuminen, kotoutuminen luonnon avulla, luontokotoutus jne. Käytännössä kaikki ajavat samaa asiaa, eli tutustumista luonnon kautta vieraaseen kulttuuriin, kieleen, ihmisiin jne. Luontoaktiviteetit ovat olleet jonkin verran sisäänrakennettuja muuhun kotoutumistyöhön, kuten esimerkiksi kotoutumiskoulutuksiin, mutta nykyään luontokotoutumista edistetään systemaattisemmin myös eri yhdistyksissä, organisaatioissa sekä hankkeiden avulla. Suomessa esimerkiksi Suomen Latu on tehnyt valtakunnalliset ohjeet jäsenjärjestöilleen luontokotoutumisen edistämiseen. Myös Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan jäsenyhdistys on tehnyt valtavasti työtä asian eteen ja miettii nyt, miten tulevaisuudessa toimintaa laajennettaisiin muihinkin Luonnonsuojeluliiton jäsenyhdistyksiin. Eli tahoja, jotka työskentelevät luontokotoutumisen parissa tai sitä jollain tapaa edistävät, näyttää olevan tällä hetkellä lukuisia, mikä on erittäin hienoa asia.

Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta. Luonto ei aina vaikuta positiivisesti ihmisiin, sillä luonto voi tuntua vieraannuttavalta tai jopa pelottavalta ympäristöltä, erityisesti, jos henkilö on asunut koko elämänsä kaupunkiympäristössä. Myös suomalaiset ovat osin vieraantuneet luonnosta, vaikka luonto on hyvin lähellä aika lailla kaikkialla Suomessa. Melkein kaikissa asioissa onkin hyviä ja haastavia puolia. Mutta mitä enemmän asiasta tiedetään, sitä paremmin voimme tehdä itselle sopivia ratkaisuja. Luontokotoutumistoiminnan avulla voimme tarjoa heille, jotka luontoon kaipaavat ja haluavat hyödyntää sitä oman hyvinvoinnin sekä kotoutumisen edistämiseen, tien ja keinot sen toteuttamiseen.

Miten tämä kaikki sitten eräoppaan työhön liittyy? Eräoppaat tekevät jo nyt työtä luontokotoutumisen parissa, kuten esimerkiksi kansainvälisen nuoriso- ja leirikoulukeskuksessa Pikku-Syötteellä. Eräoppaan työ voi olla todella monipuolista. Eräoppaiksi valmistuneet ovat töissä monissa erilaisissa tehtävissä, luontoaktiviteettien opastamisesta tupien huoltoon. Kun mietin tulevaa työtäni eräoppaan tutkinnon suorittaneena, näen itseäni mm. tiukasti luontokotoutumisen edistämistyössä. Eräoppailla voisi olla luontokotoutumisessa erittäin tärkeä rooli kouluttajana, oppaana, konsulttina, luottamushenkilönä tai muissa vastaavissa tehtävissä. Työtä voi tehdä sekä aikuisten että nuorten ja lasten kanssa kuntien erilaisissa palveluissa, yhdistyksissä, järjestöissä tai hankkeissa. Mahdollisuuksia on paljon, ja näen, että eräoppailla on luontokotoutumiselle paljon annettavaa.

Tässä kirjoituksessa käsitellään luontokotoutumista ja eräoppaan roolia siinä varsin tiivistetysti. Netistä löytyy paljon tietoa eri organisaatioista, jotka luontokotoutumista toteuttavat, tietoa eri luontokotoutumisen edistämishankkeista ja myös paljon työkaluja ja muuta materiaalia, joita eri tahot ovat tuottaneet ja jotka ovat kaikkien käytettävissä. Olemassa on myös kaksi Facebook-ryhmää, suomenkielinen Luontokotoutus-ryhmä sekä Pohjoismaiden yhteinen Nature Based Integration -ryhmä, joihin voi liittyä, jos asia kiinnostaa. Minuunkin voi ottaa yhteyttä.

Pienellä Karhunkierroksella (ESIKOTO-hanke)

Tässä on muutama linkki luontokotoutumishankkeisiin ja materiaaleihin: 

ESIKOTO-hankkeen julkaisu Luontolähtöinen esikotoutuminen
 
ESIKOTO-hankkeessa tehdyt videot Liminganlahdelle ja Kalastusta aloittelijoille
(suomi, englanti, venäjä, arabia, dari, somalia)
Katsottavissa Metsähallituksen Luontopalvelujen YouTube-kanavalta

Suomen Ladun tekemä esite, jossa on hyviä käytäntöjä jäsen yhdistysten tavoista luontokotouttaa jäsenjärjestöille

Pirkanmaan luonnonsuojeluliiton KOLU-hanke (Kotouttavaa luonnonhoitoa)

Pohjoismaiden yhteinen luontokotoutumista koskeva ORIGIN-hanke (2016 - 2018) (useampi tutkimus ja julkaisut)

POLUT-hanke (Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa 2017 - 2019)
KUPO-hanke (Kulttuurit yhteisellä polulla)

Sininauhaliitto, Vihreä Veräjä
Erilaiset opaskirjat ja muu materiaali