SIENIÄ SATEELLA

”Ilman sieniä maapallo olisi ihan erilainen. Sienet ovat metsän selkäranka. Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä, sillä puu tarvitsee sienikumppanin kasvaakseen.” Tämä on yksi mahdollinen vastaus kysymykseen, jonka esitin opettajallemme Mairelle sienikurssilla. Kysyin siis, mikä on kärpässienen rooli metsässä, jos sitä sen myrkyllisyyden takia eivät edes monet eläimet pysty syömään. Sienten merkitystä metsälle on tutkittu aika paljon. Opiskelukaverini Jenni vinkkasi Yle Areenan Tiedeykkönen-sarjan jaksosta, josta tämän tekstin ensimmäiset kolme virkettä ovat peräisin. Ja samanlainen vastauksen sain Maireltakin. Erittäin mielenkiintoinen jakso, jossa perusteellisesti kerrotaan puiden ja sienten symbioosista.

Tykkään sienestämisestä ja sieniruoista. Paras on tietysti äitini tekemä sienikeitto. Sitä toivon aina, kun olen käymässä Sloveniassa. Sienet ovat tärkeitä proteiininlähteitä ja sienissä on lisäksi D-vitamiinia sekä hyviä kuituja. Sienissä on myös monia terveyden ja ravitsemuksen kannalta hyödyllisiä yhdisteitä, joita on tutkittu esimerkiksi LUKEn ScenoProt-hankkeessa. Hankkeen nettisivuilla kerrotaan, että ”lupaavimmat terveysvaikutukset liittyvät kolesteroliin, verenpaineeseen ja kroonisen tulehduksen ehkäisyyn.” Sienestäminen on myös erittäin hyvää hyötyliikuntaa. Sienistä on siis paljon hyötyä ihmiskunnalle ruokana, lääkkeenä tai metsien kautta, joita ei siis olisi olemassa ilman sieniä.

Mutta sieni on porojen ruokaa. Tämä on Lapin alueella yleinen näkemys sienistä, ainakin meille on niin kerrottu. Ja tosiasia se onkin. Poroille on paljon hyötyä sienistä. Sienien avulla porot pystyvät lihomaan, kasvattavat lihaskuntoa ja keräävät rasvavarastoa tulevaa talvea varten. Sieniä ne syövät niin paljon kuin pystyvät. Eli huono sienivuosi tarkoittaa myös porojen huonompaa kuntoa. Porot syövät kärpässieniäkin ja selviävät siitä ilman pahoinvointia, toisin kuin ihminen.

Sienisato on ollut tänä vuona erinomainen. Sienikurssilla, joka sisältyy eräopaskoulutukseen, keräsimme paljon erilaisia sieniä: kangasrouskuja, isohaperoita, kangashaperoita, keltahaperoita, kehnäsientä, tuoksuvalmuskaa eli matsutakea, punikkitatteja, kangastatteja, voitatteja ja muita. Puhuimme paljon erityisesti matsutakeista, sillä se on erittäin arvokas sieni erityisesti Japanissa ja japanilaisille. Opettajan mukaan paikalliset hotellit ja ravintolat ostavat niitä mielellään ja tarjoilevat niistä tehtyjä herkullisia ruoka-annoksia turisteille. Teimme kurssilla erinomaisia sieniruokia ja olen jälkeenpäin miettinyt, miksi Lapin ravintoloissa aika harvoin näkee ruokalistalla sieniannoksia.

Suomea on mainostettu herkullisen, puhtaan, turvallisen ja terveellisen ruoan maana (Business Finland). Puhtaana ja terveellisenä luonnonantimena yleensä korostuvat marjat. Arktisetaromit.fi-nettisivun mukaan ”syötävien sienien vuosittaiseksi kokonaissadoksi arvioidaan n. 1000 milj. kg eli keskimäärin 50 kg/ha.” Ruokamatkailun yhteydessä näyttää siltä, että sienet ovat kuitenkin jääneet aika marginaalisiksi raaka-aineiksi. Tämä asia kiinnostaa minua ja niinpä uteliaisuudesta tein pienen selvityksen siitä, kuinka monella ravintolalla Inarin kunnassa on menussa sienet pääruokana tai lisukkeena. Sienet ovat menuissa yleensä kausiruokana, siksi juuri tähän aikaan vuodesta on hyvä tarkastella ruokalistoja.

Tarkistin viidentoista Inarin kunnassa sijaitsevan ravintolan ruokalistan. Ravintolat valitsin satunnaisesti matkailumarkkinointiyhtiön inarisaariselka.fi sekä inarilapland.fi -sivuilta. Tarkistin pelkästään ravintoloiden nettisivuilla olevat ruokalistat, some-kanavia en ottanut huomioon. Yhteenvetona voin sanoa, että muutaman ravintolan ruokalistalta löysin sieniä, kuten esimerkiksi korvasienikeittoa ja tattikeittoa, sekä yhdestä lisukkeena sienimoussea alkuruoka-annoksessa ja toisesta metsäsienikastiketta. Tietysti tämä on vain tällainen pienimuotoinen ruokalistojen tutkiskelu ja toivon, että sieniannoksia on todellisuudessa enemmän ja sieniä raaka-aineena hyödynnetään monipuolisesti.

Lapin perinteinen ruokavalio perustuu pitkälti poronlihaan ja pienriistaan, kalaan sekä marjoihin. Paikallinen matkailuyrittäjä kertoi, että kolttasaamelaisten ruokakulttuurissa on ollut sieniä, mutta pohjoissaamelaiset sekä inarinsaamelaiset alkoivat käyttämään sieniä paljon myöhemmin. Olen hyvin vakuuttunut, että ihmiset haluavat syödä sieniä, joita kerätään puhtaista Lapin metsistä. Esimerkiksi vegaanimatkailu voi olla yksi tulevaisuuden mahdollisista matkailutrendeistä. Tietystikään kaikki vegaanit ja kasvissyöjät eivät ryntäisi Lappiin, mutta tiedämmekö, mitkä ovat Lapin vahvuudet vegaanisessa ruokavaliossa, jos sitä tuleekin tulevaisuudessa miettiä?

sienikurssi Inari eräopas
Erityisesti koivunpunikkitatteja on ollut tänä vuona runsaasti. 

sienikurssi Inari eräopas
Kurssilla opimme luokittelemaan kauppasieniä, kuten esim. kangasrouskua.

sienikurssi Inari eräopas
Männyntuoksuvalmuskaa eli matsutakea pitää käsitellä varoen. (Kuva: Ville Pajunen)
sienikurssi Inari eräopas
Muitakin kuin punikkitatteja on ollut runsaasti, erityisesti kangas- ja voitatteja. 

sienikurssi Inari eräopas
Karvarousku on koko Suomessa yleinen ja runsas sieni koivulajien seurassa.  

sienikurssi Inari eräopas
Voissa paistettua matsutakea soijakastikkeen kera.

sienikurssi Inari eräopas sienisalaatti
Sienisalaatti kangasrouskuista.

sienikurssi Inari eräopas sienivoileipä
Oton valmistamat herkulliset lämpimät sienivoileivät. 
sienikurssi Inari eräopas
Äitini on opettanut minua valmistamaan paahdettuja tatteja sipulilla ja kananmunalla. Sitä voi syödä lisukkeena tai itsenäisenä ruokalajina. 

sienikurssi Inari eräopas
Kurssilla myös kuivasimme sieniä ja sain mm. poimijakortin, joka oikeuttaa minut poimimaan kahdeksaa sienilajia kaupalliseen tarkoitukseen. 


Kommentit