Navakkaa pohjoistuulta

Kuten jo edellisessä blogikirjoituksessa kerroin, lähiopetuksemme Inarissa ei todellakaan alkanut samaan tahtiin kuin poro kävelee nelostiellä. Ensimmäisen viikon kalastus- ja luonnontuntemusretkien jälkeen työjärjestyksessä oli heti neljän päivän kesävaellus. Jokaisella toteuttamallamme luontoaktiviteetilla on oma suunnittelija tai suunnittelijapari, joka suunnittelun ja järjestelyjen lisäksi myös ohjaa ja opastaa muita opiskelijoita aktiviteetin aikana. Eräopaskoulutuksessa pitää suorittaa yhteensä 150 osaamispistettä, joista 90 pistettä tulee valinnaisista tutkinto-osista. Itse haluan suorittaa mm. Vaativan vaelluksen järjestäminen -tutkinto-osan, ja niinpä otin harjoittelumielessä suunniteltavaksi kesävaelluksemme. Aktiviteettien suunnittelussa pitää ottaa huomioon monenlaisia asioita, ja kesävaelluksellammekin oli tavoitteita, edellytyksiä ja budjetti. Vaelluksen tavoitteina oli mm. harjoitella luonnossa liikkumista kesäolosuhteissa ja valmistaa eräruokia maasto-olosuhteis...

Neljän kuukauden etäopetuksen jälkeen pääsimme vihdoin paikan päälle lähiopetuksen pariin. Vähän jännitti nähdä koulukavereita, jotka kyllä tunsin hyvin äänestä, mutta joita en ollut koskaan tavannut kasvokkain. Jännitti myös muuttaminen pohjoiseen ja asuntolaan. Asuntolassa asuu noin puolet meidän ryhmästä, ja oli oikein mukava yhdistää koulukavereiden äänet kasvoihin. Vastaavan kouluttajamme Ismon kanssa tavattiin jo haastattelussa. Vaikka jännitti, nyt kahden viikon jälkeen tunnen pelkästään onnellisuutta ja kiitollisuutta, että pääsin eräopaskoulutukseen ja Inariin, vaikka Ouluun onkin ikävä. Ensimmäinen viikko oli hyvin tiivis. Parin päivän kouluympäristöön tutustumisen jälkeen Kaamasen Toivoniemessä pääsimme jo tositoimiin. Edessä oli kolme päivää kalastukseen tutustumista Kotkaniemessä, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kalastustukikohdassa Inarijärven länsirannalla. Kotkaniemessä on päärakennus keittiöineen, pöytineen ja sänkyineen. Sen vieressä on kota, huussi sekä puusauna....